Alamme saada otsikoita korona-ajan psykososiaalisista seurauksista. Mielenterveyspalvelujen saatavuus on ollut ongelmallista jo ennen koronaa ja nyt on todellinen huoli tulevasta. Otsikoihin on päätynyt erityisesti nuoret ja opiskelijat: toisinaan paheksutaan heidän haluaan elää elämäänsä piittaamatta koronarajoituksista, toisinaan ollaan huolissaan heidän opintojensa etenemisestä. Kuka välittää siitä, miltä nuoren elämä oikeasti tuntuu?
Työni korkeakoulussa psykologin tehtävässä on näköalapaikka. Näköala siihen, miten korona-ajan seuraukset eivät jakaudu tasan. Jos nuorella on turvaverkot kunnossa eikä taloudelliset paineet kuormita, voi korona-aika avata mahdollisuuksia suoriutua opinnoissaan ketterästi. Usein on toisin. Lasten ja nuorten kohdalla ongelmia ennaltaehkäisevän työn paikka on oppilaitoksissa ja siinä tarvitaan moniammatillista osaamista. Toisinaan kuuntelu ja kannustus riittää, toisinaan tarvitaan ammattilaisen arviota tilanteesta ja syvempää tukea ajatusten ja tunteiden jäsentämiseen.
Psykologien ammatillinen osaaminen keskittyy mielenterveyden kannalta myönteisen kehityksen tukemiseen, myös siinä tilanteessa, kun jotain on mennyt pieleen. Elämän varrelle mahtuu vaikeuksia, toisinaan tilanteen eskaloitumisen ehkäisee ammattiapu mahdollisimman nopeasti. Ennaltaehkäisevän mielenterveystyö on luonteeltaan muutakin kuin psykoterapiaa. Siksi psykologin ammattitaitoa kannattaa käyttää osana moniammatillista tukiverkostoa esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, koulujen oppilashuollossa kaikilla opiskeluasteilla ja perheiden tuen palveluissa. Työllisyyden hoidossa psykologin ammattitaidosta on hyötyä työ - tai koulutusuran psykososiaalisten esteiden tunnistamisessa sekä purkamisessa.
Koronakriisiä ja kuntatalouden ongelmia ei saa maksattaa mielenterveydessä.
Kun kuntatalous on ongelmissa, niin säästöillä on tapana löytää tiensä ennaltaehkäiseviin palveluihin lisäten kustannuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämä voidaan ehkäistä, jos kaupungin päätöksenteossa mielenterveysvaikutukset arvioitaisiin systemaattisesti osana päätösten ennakkoarviointia. Lisäksi mielenterveyden edistäminen tulee kirjata kunnan strategiaan. Konkreettisia tekoja asiaan on, että psykologit kuuluvat varhaiskasvatuksesta alkaen osaksi oppimisen ja kehityksien tukea ja että keskusteluapua saa kaikissa ikäluokissa helposti.
P.S. Tässä linkki opiskelijoille suunnattuun webinaariin, jossa pohdimme kahden nuoren, Essi Rantasen ja Arttu Laaksosen kanssa sujuvan opiskelun ja hyvinvoinnin tekijöistä korona-arjessa
