Kirjoitin Suomenmaan mielipideosastolla huolestani: Jääkö tuulivoima- ja kaivoshankkeiden seuraukset keskustan politiikassa sokeaan pisteeseen? Haastoin puoluetta ja perustelen tässä, miksi koen silti Suomen Keskustan omaksi puolueekseni.
Valtakunnan uutisten alle tuntuu jäävän paikallisten kuntapäättäjien tekemä työ kuntalaisten puolustajina. Jyväskylän keskustalaiset vaikuttajat tekivät valtakunnallisen uroteon nostamalla esiin Jyväskylässä Alvan vesilaitoksen myyntiin liittyvän salailun (YLE, 14.4.2020). Viimeksi tänä keväänä keskustan kuntapäättäjät olivat ratkaisevasti vaikuttamassa siihen, ettei kaupungin hallintojohtosääntö jätä tulkinnanvaraa julkisuusperiaatteen noudattamisessa (YLE,12.2.2021 ja kaupungin tiedote 15.2.2021).
Hallintojohtosäännön uudelleenmuotoilun merkitystä en voi korostaa tarpeeksi. Esimerkiksi Salolan tuulivoimaloiden hankevalmistelu alkoi kaikessa hiljaisuudessa. Asiakirjoista käy ilmi, että kaupungin toimijoiden kanssa oli käyty alustavia neuvotteluja pitkään, ennen kuin hanke tuli julki naapurikunnan päättäjien toimesta. Demokraattisessa päätöksenteossa asialistojen ja niihin liittyvien taustadokumenttien julkisuus kaikissa tilanteissa on ehdottoman tärkeää. Jyväskylän tuulivoimahanke on vain yksi esimerkki siitä, että aina on jonkun etu salata asukkaille vahingollisia hankkeita mahdollisimman pitkään. Arvostan erittäin korkealle keskustalaisia valtuutettuja, jotka estivät tällaisen pelin helpottumisen.
Paikallisten vaikuttajien ja valtakunnan päättäjien näkökulmasta asiat helposti näyttävät erilaiselta. Keskustassa on kuitenkin hyvät edellytykset vuoropuheluun paikallistason ja valtiotason päättäjien kesken. Hallituskriisin jälkeen Antti Kurvinen korosti, että keskustassa pidetään tärkeänä ilmastotoimien sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista. Turvetuottajien tukemisesta on hyvä jatkaa muiden elinkeinojen, ihmisten kotien ja elinympäristön turvaamiseen tuuli- ja kaivosteollisuuden seurauksilta. Kaivoslain uudistuksessa keskusta puolustaa kunnan päätösvaltaa kaivosten sijoittelussa, tästä on hyvä lähteä tarkentamaan vaatimuksia reippaasti oikeudenmukaisempaan lainsäädäntöön. Viesti tästä kannattaisi antaa kuntavaalien kannalta pian, sillä edelliseltä hallituskaudelta jäi vähän korjattavaa.
Tuulivoima- ja kaivoshankkeiden lisääntyessä ihmiset heräävät elinympäristönsä asioihin. Someryhmät keräävät valtavasti tietoa ja vaikuttamiskeinoja etsiviä ihmisiä. Päijänteen ympäristön kaivoshankkeita käsittelevään Pelastetaan Päijänne- keskusteluryhmään liittyi viikossa yli 4000 ihmistä. Saimaa ilman kaivoksia -ryhmä on vuoden aikana saanut 25 000 seuraajaa. Ilokseni Jyväskylän keskustan kunnallisjärjestön edustajat olivat ensimmäiset paikallispoliitikot, jotka ottivat julkisesti ja perustellusti kannan, että Jyväskylässä tuulivoimalat ovat nyt suunnitteilla väärään paikkaan. Samaa mieltä on yli 2500 adressin allekirjoittanutta kansalaista.
Suomenmaan mielipidetekstin kärki toivottavasti tulee ymmärretyksi oikein: Valtakunnan politiikan heijastumia paikallistasolle tulee tarkastella huolellisesti kaikissa puolueissa, ellei haluta olla yhden asian pienpuolue. Paikallistasolla näkyy konkreettiset teot, joista kannatus syntyy. Yksi parhaista palautteista kuntavaaliehdokkuudestani olikin, kun lapsuudesta asti minut tuntenut mies tokaisi: ”Kyllä minun luottamus keskustaan nyt palasi, kun sinä Katri lähdit ehdokkaaksi”.
Kuva on otettu Putkilahden kylätalolla. Se on entinen kyläkouluni, joka on nykyisin kyläseuran omistuksessa. Olen toiminut vuoden alusta Putkilahden kyläseuran puheenjohtajana, näistä jutuista kirjoittelen myöhemmin.