Salola Wind Park hanke tuli vaivihkaa paikallisten tietoisuuteen vuosi sitten, koronauutisten varjossa. Uutinen oli minulle henkilökohtainen järkytys: Jopa 400m Päijänteen yläpuolelle ulottuvat voimalat asettuisivat suoraan Putkilahden valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaan, Vaaruvuoren ja Leivonmäen kansallispuiston väliseen viherkäytävään ja Natura 2000 alueiden välittömään läheisyyteen.
Vaikka maisemalla ei ole luonnonsuojelulaissa oikeudellista suojaa, on Suomi sitoutunut eurooppalaiseen maisemayleissopimukseen (2000) ja kulttuuriperinnön yhteiskunnallista merkitystä koskevaan yleissopimukseen (Faron puiteyleissopimus, 2005). Sopimuksilla halutaan vahvistaa niitä taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia mahdollisuuksia, joita kulttuuriperintö tarjoaa. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt ovat osa kulttuuriperintöämme, joka on kirvoittanut tiedettä ja taidetta vuosisatojen ajan. Kotiseuturakkaus kertoo maiseman ja ympäristön merkityksestä identiteetille ja turvallisuuden tunteelle. Oikeus käyttää luontoa ja kulttuuriperintöä aineellisen hyvinvoinnin lähteenä tuottaa myös velvollisuuksia. Nykysukupolven toiminta ratkaisee, mitä kulttuuriperinnöstämme säilytetään tulevia sukupolvia varten.
Tuuliteollisuuden sosiaalisen hyväksyttävyyden keskiössä on hankesijoittelu. Putkilahti-Oittilan seutu on maailmanluokan luonto- ja maisemaympäristö. Arvokas maisema-alue ei ole vain karttaan piirretty viiva, vaan käsittää koko maisemakuvan, joka alueella näyttäytyy. Myös äänimaiseman. Päijänteen luonnon kauneus, Oravivuoren maisemat, Vaarunvuoret ja perinteikkäät kylämaisemat historiallisesti kerrostuneen rakentamisen ja hoidetun ympäristön kera ovat helmiä Jyväskylän imagossa. Olisi lyhytnäköistä myydä ne energiateollisuudelle. Lähdin politiikkaan mukaan muistuttamaan Jyväskyläläisiä tästä pääomasta, mitä Päijänteen ympäristö tarjoaa hyvinvoinnin lähteenä, asuinympäristönä ja luontomatkailukohteena.
